Sykkivän Sydämen-seurakunnassa saimme tänään lukea yhteen ääneen Jumalan sanaa, rukoilla ja kuulimme myös Gina Forsmanin todistavan meille uskostaan. Puhujavieraanamme oli pastori Timo Flink Mikkelistä. Hän piti meille sekä raamattutunnin että saarnan.
Raamattutunnilla pohdimme aihetta Kansa lankesi uudelleen. Nehemia Juudan käskynhaltijana näkee tehtävänsä säädösten noudattamisen valvojana. Nehemia intoili myös sapatin pitämisen puolesta. Kun hän esitti kansalle Jumalan käskyt, uhkaukset ja pelottavat rangaistukset, se herätti ihmisten omantunnon. Siitä alkoi uskonpuhdistus, joka sai Jumalan kääntämään heistä pois vihansa. Jumala hyväksyi heidät jälleen.
Saarnassaan Timo vei meidät 1.Pietarin kirjeen toiseen lukuun. Pietari kirjoitti tuon kirjeen valituille muukalaisille, jotka asuivat hajallaan Pontoksessa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa. Nuo alueet ovat nykyisen Turkin kohdalla ja kirjeen kirjoittamisen aikaan Galatia oli kristinuskon keskus. Meihin galatalaisten asema kristittyinä liittyy taas siten, että keltit tulivat alun perin Galatiasta. Ja kun Manner-Eurooopassa usko alkoi turmeltua, kelttiläiset kristityt säilyttivät apostolisen uskon pisimpään. John Wycliff sai vaikutteita kelttiläisiltä ja Luther taas Wycliffiltä.
Ensimmäisen Pietarin kirjeen luku 2 kuvailee meille millainen elävä toivo Kristuksessa on ja mitä Jumala ajattelee meistä.
Psalmissa 118 kuvataan Daavidin kokemusta. Hän oli hylätty ja hän lähti pakoon. Jumala kuitenkin johdatti häntä. Daavid oli esikuva Jeesuksen kokemuksesta. Psalmista kuitenkin myös varoittaa, että olisi niitä, jotka hylkäisivät Jeesuksen.
Jos kysyisin, kuinka monta temppeliä Jumalalla on ollut olemassa yhtä aikaa? haastoi Timo meitä. Vastauksena oli kaksi, toinen taivaassa, toinen maan päällä. Jumala halusi kansan rakentavan pyhäkön, jotta kansa voisi kohdata hänet.
Tänään temppeli ei ole enää kirjaimellinen, vaan se on seurakunta, jonka sydämessä Jumala haluaa asua. Meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen paikkamme temppelissä.
Minä asetan kulmakiven. Joka häneen uskoo, ei joudu häpeään, sanoo Pietari. Temppelissä oli neljä kulmaa, peruskiveä. Kivien piti olla juuri oikeanlaiset, niiden varassa rakennus seisoisi ylväänä. Jeesus on meidän kulmakivemme, jonka varassa me seisomme. Me olemme valittu suku, kuninkaallinen papisto, omaisuuskansa, määrätty julistamaan Hänen tekojaan. Pietari muistutti: nyt olemme osa Jumalan kansaa.
Timo jatkoi: – Haluan rohkaista sinua lukijani, Jumalan lupaukset koskevat myös meitä. Jumala kutsuu meidät pois synnin Egyptistä ja hän lupaa vuodattaa henkensä meidän matkallemme. Jo nyt saamme olla Jumalan erityiskansa.
Elävän seurakunnan tuntomerkki on, että siellä kuuluu aamen ja halleluja. Saamme ottaa osaa Hengen sateesta. Hän on luvannut viedä meidät perille taivaan valtakuntaan. Hän on luotettava. (PH)