Seurakuntaamme odotti iloinen yllätys kirkkoon saapuessamme, kun Valona gospel –yhtye oli siellä musisoimassa. He olivat vapautuneet vankilakäynniltä ja käyttivät aikansa nyt jumalanpalveluksen musiikista vastaten. Toinen ilonaiheemme oli Hopeaniemen seurakunnan vierailu, josta Hilkka, Kari ja Juhani olivat seurakuntaa palvelemassa.

Hilkka luki kehotuksen sanat Hepr. 12:1-3, jossa meitä kehotetaan panemaan pois kaikki, mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoo…katse kiinnitettynä uskomme alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen…ja myös ajattelemaan Häntä, joka niin paljon kesti syntisiltä vastustusta itseään kohtaan, ettemme väsyisi ja menettäisi rohkeuttamme. Näinä aikoina tämä kehotus on erityisen tarpeellinen. Herra haluaa vahvistaa meitä Sanansa kautta. Saamme juhlia Jeesuksen voittoa Golgatan keskimmäisellä ristillä!

Yhteisten rukousten ja laulujen jälkeen kävimme tutkimaan Raamattua ryhmissä aiheesta Raamatun liitot Karin tekemien kysymysten pohjalta.

Poimintoja kakkosryhmän ajatuksista: Raamatun liitoissa Jumala on aloitteentekijänä. Liittoon tarvitaan aina kaksi osapuolta. Ihminen voi myös kieltäytyä liitosta tai rikkoa sen, mitä Jumala ei koskaan tee. Jumala haluaa sitouttaa ihmiset liittoonsa. Liiton perusteella ihminen tulee tietoiseksi, milloin hän on rikkonut sitä vastaan. Koko maailma on sen näyttämönä, mitä siitä seuraa. Aabrahamin kanssa tehty liitto (1 Ms. 12:1-3 on voimassa vieläkin: sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat (jae 3b). Tähän liittoon Paavalikin viittaa usein Uudessa testamentissa. Liitto suojaa ihmistä henkivalloilta ja emuilta eksytyksiltä.

4 Moos. 25:10-13 kerrotaan, kuinka Jumala teki liiton pappi Piinehaan kanssa, koska hän kiivaili Jumalan puolesta ja toimitti sovinnon israelilaisille heidän synnistään.  Piinehas lauhdutti toiminnallaan Jumalan vihan. Meidänkin kannattaa tänä aikana taistella Jumalan asioiden puolesta, vaikka vastustusta tulee olemaan!

Uusi liitto Hepr. 8:7-13:  jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle /jae 7). Sillä tämä on se liitto, jonka Minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä ja niin Minä olen heidän Jumalansa ja he ovat Minun kansani (jae 10 VKR). Vanhassa liitossa uhrieläimen veri toi sovituksen synneistä kuvaten tulevaa Jeesuksen veren sovitusta synneistämme. Hän teki tarpeettomaksi kaikki muut uhrit. Vaikka liitto solmittiin kansan kanssa, jokainen tekee sen yksilönä, kun Jumalan rakkaus vetää häntä puoleensa. Liitto Jumalan puolelta on tehty. Haluatko sinä/haluanko minä sitoutua liittoon Hänen kanssaan?

Raamatun tutkistelu ryhmissä koettiin positiivisena ja niiden toivotaan jatkuvan. Valona gospelin laulujen jälkeen Sirkka kertoi Jumalan johdatuksesta elämässään. Hänen juurensa ovat Kainuun syrjäseuduilla, jossa ei ollut koulua eikä kirjastoa lähellä. Kotona oli kuitenkin koristefraktuuralla kirjoitettu Raamattu, jonka isä oli Sirkan pyynnöstä lukenut hänelle kahdesti. ”Raamattu oli kirkkoni ja kouluni. Sain hyvät eväät”, totesi Sirkka. Hän sai myös kuulla ihmeellisestä perheestä paikkakunnalla, jotka olivat adventisteja. Tästä jäi hänelle kielteinen mielikuva adventisteihin.

Muutto Helsinkiin toi mukanaan opinnot ammattikorkeassa, menestystä työssä, uusien projektien käynnistämisiä. Muistitieto Raamatusta toimi omatuntona ohjaten elämän valinnoissa varjellen harhapoluilta, ohjaten ja siunaten. Sirkkaa kuitenkin pohditutti Raamatun sana: ellette tunne Kirjoituksia ja Jumalan voimaa, te eksytte. Mikä oli tuo Jumalan voima?

Myöhemmin löydettyään tämän voiman – Pyhän Hengen, Sana alkoi elää. Sirkan sisimmässä alkoi myös myllertää. Ajatus omasta syntisyydestä oli suuri. Silloin hän tunsi, kuinka hänen päälleen alkoi hiljalleen valua Jeesuksen veri puhdistaen hänet kokonaan. ”Olen sittenkin kelvollinen!” Sirkka halusi vahvistaa uskonsa matkaamalla Israeliin tullakseen Jordanilla kastetuksi Jeesuksen nimeen.

Lapsuuden ennakkoluulot adventisteja ja kaikkea luterilaisuudesta poikkeavaa kohtaan oli vahva. Adventtiseurakuntaan liittymisprosessissa Hilkka-ystävä oli avainasemassa ja tärkeä vaikuttaja. Hilkkaa ja Sirkkaa yhdisti Raamatun sanan kunnioittaminen mitään siitä pois ottamatta tai mitään siihen lisäämättä. Raamatun sana on kallio, jota eivät nykytrendit ja eri tulkinnat pysty rapauttamaan. Luottamus Raamatun totuuteen kasvoi ja sitä kautta seurakuntaan, johon hän sai rauhassa päästä sisälle.. Näin hän löysi hengellisen kodin Hopeaniemen adventtiseurakunnasta, johon hän liittyi vuosi sitten.

Sirkka on sisäistänyt itselleen, miten väärään oma tahto voi johtaa. Hän on oppinut pyytämään, että Herra avaa vain ne ovet, missä hän voi olla mukana ja sulkee ne ovet, mitkä eivät ole Hänen tahtonsa mukaisia. Hän on ymmärtänyt elämän tärkeysjärjestyksen: ”Raamattu ja Jeesus sekä Pyhä Henki kirjoitusten eläväksi tekijänä ovat ykköspaikalla elämässäni”. On turvallisinta rukoilla: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi, Herrani, ei minun”.

Saarnassaan Kari Heikkinen otti esille Jeesuksen ohjelmajulistuksesta, Vuorisaarnasta, ensimmäisen autuuslupauksen: Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta (Matt. 5:3). Maailman silmissä köyhyys on onneton tila, mutta tässä puhutaankin hengestä, jolla viitataan sieluun eli ihmiseen. Sielu on ihmisen todellinen minuus käsittäen mielen, tunteet ja tahdon. Kypsää ja vastuuntuntoista kristittyä ohjaa hänen henkensä, joka puolestaan on Pyhän Hengen alaisuudessa. Tällainen ihminen toimii tahtonsa mukaan, jonka hän on alistanut Jumalan sanalle. Tahto puolestaan valvoo tunteita ja ihmisellä on Kristuksen mieli.

Meitä kehotetaan pukemaan yllemme Kristuksen mieli, pitämään mielemme Herrassa. Ihmisen taistelukenttä on sielu. Hengen ja lihan välillä käydään taistelua sielun hallinnasta. Jos elämää hallitsee ruumis tai liha, ihminen on lihallinen, lihan ja tunteiden hallitsema. Lihan hallitsema ihminen elää lihallisten tuntemustensa mukaan ja tuntemukset vaihtuvat olosuhteiden mukaan. Lihan hallitsemat ihmiset väittävät yleensä perusteettomasti, etteivät voi tehdä sitä tai tätä asiaa, vaikka he todellisuudessa eivät halua.

Moni teko saattaa näyttää hyvältä ja aidolta ihmisten silmissä. Todellinen testi tulee Jeesuksen sanoista: Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra. Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö me sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet paljon voimatekoja? Silloin minä sanon heille: Minä en ole koskaan teitä tuntenut. Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät (Matt. 7:21-23). Toinen paljastava teksti löytyy Joh. 6:29: Jeesus vastasi heille: Jumalan teko on se, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Näiden kahden tekstin perusteella voimme todeta, että edellisen tekstin ihmisillä oli se puutos, että he kyllä toivat uhrin, mutta eivät itse uhrautuneet.

Miten sitten tullaan hengellisesti köyhäksi? Ainoa keino on kuolla ristin äärellä omille rikkauksilleen ja samalla nähdä Jumalan pyhyys ja armo. Ihmisluonto on kelvoton ja vanhurskautemme on kuin kasa likaisia riepuja. Taivas odottaa, että juuri siinä tilassa, missä kuulemme Jumalan kutsun, tulemme ristin juurelle ja luovutamme itsemme Herralle sellaisenaan asettamatta omia ehtojamme. Kun olemme sen rehellisesti tehneet, siitä alkaa seurata hyvää satoa, kuten esim. Fil. 2:5-8 mukaan: Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti.

Jeesus opetti<. Sillä, missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi (Matt. 6:21), Jos olet ”hengellisesti köyhä”, aarteesi on Taivasten valtakunta. Sen valtakunnan aarteita ovat mm. rauha, ilo, ystävällisyys ja yhteys itse Herraan Jeesukseen. (PP)