Sykkivän sydämen-seurakunnassa tapahtui jälleen tänään. kolmas osa Navetassa tapahtuu- nettikokoussarjasta alkoi mukavasti Leilan ja Pertin juonnolla. Sen jälkeen kuuntelimme Leo Lammin itse tekemän laulun Deep waters, joka kertoo kuinka elämä koettelee ja olet syvissä vesissä ja rantaa ei näy.

Puhujana tuttuun tapaan oli Joel Saarinen. Illan ensimmäinen aihe oli Kun elämä lyö polvilleen. Joel vei meidät kärsivän Israelin kansan vaiheisiin. Tuo kansa vaelsi surkeissa oloissa ja koki, että mistään ei tule mitään.

Kun elämä lyö polvilleen, on vaikea nousta. Tai sitten kaikki on hyvin, mutta silmänräpäyksessä kaikki muuttuu. Saatat myös kysellä, miksi Herra ei auta. Tai koet, että toinen saa mökin ja rahaa, toinen ei mitään.

Todellinen siunaus on ristillä, Jeesuksen läsnäolossa. Jumala antoi oman elämänsä siunauksen sinulle. Hän varjelee sinua omanaan. Ristillä on voitto. Hän otti pois synnin tuskan. Kun on tällä tavalla rakastettu, jaksaa taas.

Puheen jälkeen kuulimme Liisa Nykäsen ja Niiles Sormusen esittävän Pekka Simojoen laulun Kertokaa kansoille maan.

Laulun jälkeen Sanna Suonikon tekemä draama kertoi kahdenlaisesta suhtautumisesta armoon. Kummalta puolelta löydät itsesi?

Illan toisessa puheessa Joel valotti aihetta Särkynyt sydän. Elämä sirpaleina kelpaat Jeesukselle. Älä pelkää. Hän on sinua vastassa. Jeesus asuu särkyneessä sydämessä. Daavidkin anoi uskoa, että Jumala pesisi puhtaaksi. Sinulla on oikeus antaa itsellesi anteeksi, koska Jeesus on antanut sinulle anteeksi. Sinulla on kuitenkin ontumisoikeus. Voimme silti kulkea armahdettuina. (PH)