Sykkivän Sydämen-seurakunnassa muisteltiin pitkäperjantaina Jeesuksen ristintietä Sakari Vehkavuoren johdolla. Sakari luki meille otteita Johanneksen evankeliumista.

Samassa tilaisuudessa kuulimme Simo Vehkavuoren, Sakarin isän, kertomusta sadan vuoden takaa. Tuolloinhan valkoiset ja punaiset taistelivat toisiaan vastaan Suomea koetelleessa sisällissodassa. Tuo sota koetteli myös Vehkavuoren sukua.

Mieleen jäi nuori mies, joka pääsi viimeisillä voimillaan punaisten puolella olevia ampujiaan pakoon ja joka pääsi tytöksi pukeutuneena sairaalaan ampumahaavojaan hoidattamaan. Ja menetysten keskellä, poikansa ampumisen seurauksena menettänyt kristitty, Jumalaan uskova isä, ei halunnut jatkaa koston kierrettä ja näin punaisten puolella olevien nuorten miesten henki säästyi.

Jumalanpalveluksessa 31.3.2018 saimme iloita Palviaisen suvun järjestämästä jumalanpalveluksesta. Anita johti, miehensä Jaakko piti raamattutunnin, Jaakon veli Onni saarnasi. Onni ja vaimonsa Sirkku ilahduttivat meitä myös laulullaan Boris Källmanin säestyksellä.

Puheessaan Onni vei meidät Roomalaiskirjeen lukuun 8 ja siellä jakeisiin 3-4. Noissa jakeissa tiivistyy kristinuskon sisältö. Paavalikin kipuili sen kanssa, että laki ei saa aikaan hänessä vanhurskautta. Onko laki näin ollen huono? Ei, laki on hyvä, pyhä ja oikea.

Onni kertoi sitten esimerkin lattian valusta. Siihen hommaan tarvitaan hiekkaa, sementtiä ja mylly. Sitten joku ostaa viisipäisen talikon ja ryhtyy valutyöhön, mutta valmista ei tule. Vika ei ole kuitenkaan talikossa, vaan siinä, että se on tarkoitettu muuhun työhön.

Laki on ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Mutta mikä laille on mahdotonta, sen Jumala teki. Pelastus on lähtöisin Jumalasta. Siksi Jeesus lähetti syntien sovittajaksi oman poikansa.

Jeesus ei eronnut aikalaisistaan. Hän oli kuitenkin synnitön ja sai kantaa syntisen ihmisen rangaistuksen. Hän otti vastaan vihan ja kuoleman. Kuollessaan hän huusi: ”Se on täytetty!”  Näin Jumalan laki tuli täyteyteensä. (PH)