Tänä suvisen kauniina sapattina Kaarlo johti jumalanpalveluksen. Säestyksestä vastasi Mirja-Leena, joka  oli valinnut Hengen johtamana juuri oikeat laulut meitä siunaamaan ja puhuttelemaan.

Mika johti Raamatuntutkisteluamme, jonka aiheena oli kristikunnassa kiistanalainen Jumalan sinetti vai pedon merkki? Mika luki aluksi Ilm. 15:3,4: ”Suuret ja ihmeelliset ovat Sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias! Oikeat ja todet ovat Sinun tiesi, sinä kansojen Kuningas! Kuka ei pelkäisi, Herra, ja ylistäisi Sinun nimeäsi, sillä Sinä yksin olet Pyhä!? Kaikki kansat tulevat ja kumartuvat edessäsi palvomaan Sinua, sillä Sinun vanhurskaat tuomiosi ovat tulleet julki”. Tätä laulua laulavat taivaassa lasisella merellä ”ne, jotka olivat saaneet voiton pedosta, sen kuvasta ja sen nimen luvusta” (Ilm. 15:2).  Kysymys kuuluu: miten voin kuulua tuohon joukkoon? Puhuimme ympärileikkauksesta (1 Moos. 17:9-11) ja sapatista (2 Moos.31:13,17; Hes. 20:12,20) Jumalan merkkeinä kansalleen sekä Jumalan sinetistä (Ef. 1:13,14; 4:30; 2 Tim.2:19; Ilm. 7:1-4).

Mika toi esille, kuinka pedon merkkinä tulee lopun aikana olemaan sunnuntai, jonka katolinen kirkko on omalla arvovallallaan muuttanut oman valtansa merkiksi ja jota lähes koko maailma tällä hetkellä pitää lepopäivänään. Sapatti on kuitenkin annettu viikottaiseksi muistutukseksi Luojasta, joka Sanallaan ja voimallaan loi maailmamme (1 Moos. 2:2,3). Jeesus myös ikään kuin sinetöi lunastustyönsä lepäämällä sapatin haudassa ennen ylösnousemistaan. Kaikki oli tehty ja täytetty ihmisen lunastamiseksi Paholaisen vallasta.

Pyhä Henki oli antanut Maaritille aiheen saarnaansa, joka toi esille Jumalan rakkauden meitä ihmisiä kohtaan, joka tuli ilmi Jeesuksen elämän ja ristinkuoleman kautta Hänen sovittaessaan syntimme ja tehden näin rauhan meidän ja Jumalan kanssa (Kol. 1:20).

Maarit aloitti lukemalla Efraim Syyrialaisen 300-luvulla oivaltamia kysymyksiä Jeesuksen ihmisyydestä ja jumaluudesta. Lainaan sen tässä

Ihmisen Poika
Jos hän ei ollut ihminen, kuka silloin oli se, joka makasi seimessä?
Jos hän ei ollut Jumala, kenelle enkelit lauloivat ylistystä?

Jos hän ei ollut ihminen, kuka silloin oli se, joka oli kutsuttu häihin Kaanassa?
Jos hän ei ollut Jumala, kuka muutti veden viiniksi?

Jos hän ei ollut ihminen, kuka silloin oli se, joka nukkui veneessä?
Jos hän ei ollut Jumala, kuka käski tuulta ja hiljensi aallokon?

Jos hän ei ollut ihminen, kuka silloin oli se, joka itki Lasaruksen haudalla?
Jos hän ei ollut Jumala, kuka kutsui ulos neljä päivää kuolleena olleen?

Jos hän ei ollut ihminen, kuka silloin oli se, joka riippui ristillä?
Jos hän ei ollut Jumala, kuka vapisutti maan perustuksia?

Jos hän ei ollut ihminen, kenen ruumiissa Tuomas kosketti naulojen ja keihään jälkiä?
Jos hän ei ollut Jumala, kenelle Tuomas huudahti palvoen: ”Minun Herrani ja minun Jumalani”?

Jeesusta ei voi ohittaa vain pitämällä hyvänä ihmisenä, jolla oli hienoja ajatuksia etiikasta. Hän vaatii meitä päättämään, onko hän täysi hullu vai sitä mitä väittää olevansa: Jumala (Matt. 26:62-66). Maarit toi esille, kuinka mistään muusta antiikin ajan henkilöstä tai kirjasta ei ole lähellekään niin paljon historiallisia todisteita kuin Jeesuksesta ja Raamatusta, ja kuitenkin mitään muuta henkilöä tai kirjaa ei ole kyseenalaistettu niin paljon kuin Jeesusta ja Raamattua. Näyttää siltä, että Jeesusta ja Raamattua on vihattu eniten maailmassa. Miksi sitä sitten epäillään niin paljon? Maailmassa on meneillään suuri taistelu Jumalan ja Paholaisen välillä. Taistelu käydään meidän mielistämme. Se sai syntynsä taivaassa Saatanan kapinassa Jumalaa vastaan ja tuo kapina jatkuu edelleen Jumalan vihollisten elämässä. Sitä ei käydä asein, vaan kylväen epäilystä Jumalan hallintotapoja vastaan kuten käärme teki paratiisissa Eevalle: Onko Jumala todella sanonut?… Ette suinkaan kuole… (1 Moos. 3:1,4) Jumala pimittää jotain. Tämä epäilys on jäänyt ihmissydämeen. Koska syytökset luovat epäilystä, ei Jumala voi torjua niitä voimakeinoin, sillä silloinhan hän antaa aiheen uskoa, että syytöksissä on perää. Jumala on valinnut taistella syytöksiä vastaan todistamalla teoin ne vääriksi ja näistä teoista Raamattu kertoo ja huipentuu Jeesukseen, joka tuli näyttämään mikä Jumala on oikeasti.

Jumalan valtakunta perustuu vapauteen. Vapautta ei ole, ellei ole mahdollisuutta valita toisin. Hän otti riskin luodessaan ihmisen ja päästäessään hänet kosketuksiin Saatanan kanssa. Aadam ja Eeva eivät kestäneet koetusta, vaan halusivat tietää enemmän.

Jumalan vastaus on todistaa Saatanan olevan väärässä. Jumala johtaa meitä rakkaudella ja Hän haluaa meidän palvelevan itseään rakkaudesta ja vapaaehtoisesti. Tuomiolla syytettynä on Jumala, emme me. Hän on kutsunut meidät todistajikseen Hänen hyvyydestään ja oikeudenmukaisesta hallintovallastaan. Todistajana voin testata ja kertoa oman kokemukseni Jumalan hallintotavasta ja suositella Jeesusta toisillekin (Jes. 43:10-12).

Saatana sai näyttää syntiinlankeemuksen jälkeen vapaasti, miten hän hallitsee, mutta Jumala on asettanut hänelle rajat, joiden yli Saatana ei saa mennä. Näin oli esim. Eedenissä (yksi puu), Jobin kohdalla (ei saa viedä Jobin henkiä) ja Ilmestyskirjassa (aikaraja Ilm 13:5-8)). Saatanalla oli pääsy Jumalan taivaalliseen hallintokeskukseen kuten Vanhan testamentti antaa viitteitä. Ilmestyskirjassa, joka on kirjoitettu ristin tapahtumien jälkeen ei valtaistuinsalissa enää nähdä Saatanaa. Muut taivaalliset oliot ovat tehneet jo päätöksensä ristin tapahtumien valossa. Ihmisten päätöstä vielä odotetaan.

Nykyisessä kristillisessä maailmassa yleisesti puhutaan Jeesuksen hyvistä teoista, mutta ei Hänen rististään. Siitä on tullut loukkaus. Risti on Jumalan vallankäytön ydintä.  Ristillä Jeesus toi ilmi sen, kuka Jumala todella on. Jeesus tuli täysin toisenlaisena messiaana kuin ihmiset Häntä odottivat. Temppeli on Hän itse ja me kohtaamme Jumalan Hänessä. Jeesus paljastaa Pahuuden ja vetää meitä itseään kohden hyvyydellä. Hän oli kaikkein voimakkain ja vetovoimaisin, kun Hän riippui ristillä alastomana, hakattuna ja pilkattuna (Kol.2: 15-22).

Jeesus antoi itse itsensä kuolemaan, jotta ristiriita Saatanan ja Jumalan hallinnon välillä tulisi ilmi. Hän näytti, että on voimakkaampaa vastata nöyryydellä, palvelulla ja itsensä uhraavalla rakkaudella. Jeesus kysyy ”Haluatko Minut Kuninkaaksesi ja Herraksesi?” ei pakolla vaan rakkaudella. (PP)