Kihlajaiset

Sykkivän Sydämen-seurakunnan jumalanpalveluksessa tänään 30.10. 2021 oli juhlan tuntua. Pastorimme Atte Helminen johdatteli meidät raamattutunnin aiheeseen. Pohdimme lähimmäisen rakastamista. Keskustelu aiheesta kävi vilkkaana.

Atte piti myös kihlausaiheisen saarnan ja sen jälkeen juhlistimme lounaan ja ohjelmatuokion merkeissä Oonan ja Miikan kihlajaisia.

Aten saarnan voit katsoa ja kuunnella tästä alapuolelta. Kuva on pienenä pienen hetken alussa.

Musiikin juhlaa pitkästä aikaa

Sykkivän Sydämen-seurakunnassa oli tänään 2.10.2021 iloa. Koronarajoitusten helpotettua tilaisuuteen saapui väkeä, niin, että lisätuoleja tarvittiin. Tänään saimme myös iloita siitä, että olimme saaneet vieraaksemme Sointu ja Kalle Venäläisen ja Stevanovicin perheen. He esittivät meille musiikkia ja vastasivat myös raamattutunnin ja saarnan pidosta.

Tilaisuuden kuitenkin aloitti Pirjo Helminen, joka toivotti väen tervetulleeksi ja ohjelma eteni sitten vieraiden voimin.

Raamattutunnin piti Pavle, jonka kanssa pohdimme vapaata tahtoa ja rakkautta. Opimme, että Jumala antoi kaikille luoduilleen olennoille, myös enkeleille, vapaan tahdon valita. Tätä vapautta mekin saamme käyttää. Jumala kutsuu kuitenkin seuraamaan häntä ja kun niin teemme saamme elämämme siunauksia. Jumala pyytää meiltä myös kuuliaisuutta. Kuuliaisuus ei kuitenkaan yksin riitä, tarvitaan myös rakkaus ja sitä Jumala osoittaa meille.

Musiikkia kuulimme laidasta laitaan, oli sooloa ja duettoa ja taipuipa hengellinen laulu myös räpin muotoon. Soitannasta välittyi ilo ja taivaallisen Isämme hyvyys.

Saarnan saimme kuulla Sointu Venäläiseltä. Puheen voit kuunnella tästä alapuolelta.

Loppusoiton jälkeen oli mukava kokoontua yhteiselle aterialle pitkän tauon jälkeen. (PH)

”Minä lähetän teidät”

Sykkivän Sydämen-seurakunnassa oli tänään taas iloinen tunnelma. Saimme iloita Herramme hyvyydestä todistuksissa ja meillä oli myös muutama uusi vieras meitä kuuntelemassa. Kotikutoiset vastasivat tänään musiikista ja hekin olivat saaneet lisävahvistusta kahdesta opettajasta, jotka soittaen ja laulaen antoivat oman kivan panoksensa tilaisuuteemme. Jumalanpalveluksen johti Leila Sormunen.

Pertti Sormusen johdatteleman raamattutunnin aiheena oli Lepo, ihmissuhteet ja eheytyminen. Aihe kirvoitti kovasti keskustelua. Katselimme asiaa 1.Mooseksen kirjasta löytyvän Joosefin kertomuksen kautta. Joosef joutui omien veljiensä taholta kohtaamaan väkivaltaa. Kuitenkin hän oli valmis antamaan anteeksi. Anteeksianto tarkoittaa sitä, että luovutamme kostomme ja kaunamme Jeesukselle. Me kaikki olemme tehneet syntiä ja kuitenkin saamme luottaa täydelliseen anteeksiantoon Jeesuksen puolelta.

Tänään saimme myös toivottaa Jukan seurakuntaamme. Hän on ystävänsä Kaarlon kanssa tutkinut paljon raamattua ja sapatin merkityskin on selvinnyt. Jukka halusi sitten seurata Herraansa. Seurakunta iloitsee Jukasta ja hänen perheestään ja haluaa sulkea koko perheen esirukouksiin.  

Saarnan meille piti tänään Adventtikirkon johtaja, pastori Aimo Helminen. Aimon puheen voit kuunnella tästä alapuolelta.

Jumalanpalveluksen jälkeen juhlistimme Jukan seurakuntaan tuloa kakkukesteillä. (PH)

Saastuneet puhdistuvat

Sykkivän Sydämen-seurakunnan kesäinen jumalanpalvelus sujui tänään 17.7. 2021 jälleen nyyttäriperiaatteella. Tuohon tilaisuuteen on jokaisella mahdollisuus tuoda jokin nyytti, laulun, runon, puheen tai todistuksen muodossa. Tilaisuutemme johti Ari Helminen. Ja Jumala siunasi tilaisuutemme. Saimme kuulla ensiksi todistuksia ja Boris Källmanin esittämän laulun Herrani pyysin luokseni.

Tänään saimme pitää vieraanamme Dagmar Dornia, Adventtikirkon naistyön johtajaa, joka kertoi ensiksi meille Saksassa sattuneista tulvista. Hän kertoi kristitystä perheestä, joka rukoili, kun vettä alkoi vyöryä ja tulva pysähtyi juuri heidän talonsa eteen. -Jumala suojelee meitä. Meidän tarvitsee vain luottaa häneen, sanoi Dagmar.

Ari haastatteli myös vastikään seurakuntaamme liittynyttä herrasmiestä, Jukkaa, jolle sapatti oli raamattupiirin kautta kirkastunut. Sitten oli vielä vuorossa Juhanin laulua. Hän säesti itseään ukulelella.

Dagmar piti meille tänään puheen. Häntä tulkkasi hänen hyvä ystävänsä Maarit.

Dagmar, joka on alkuperäiseltä ammatiltaan kätilö, oli ollut työssä sairaalassa maaseudulla. Kehitysmaissa naiset kärsivät synnytyksen jälkeen fistuloista. He joutuvat naimisiin nuorina, terveyden hoito on usein kaukana eikä ole ketään synnytyksessä auttamassa. Usein lapsi kuolee.  Sivuvaikutuksena tytöt saavat fistulan, kuolion, jonka vuoksi tytöt vuotavat virtsaa. Tyttö vuotaa ja haisee ja sen seurauksena kukaan ei halua olla tytön kanssa. He joutuvat aviomiehensä hylkäämiksi ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Puheen tässä vaiheessa esitetyllä videolla naiset kertoivat vaikeuksistaan. Toivoa kuitenkin on. Heitä varten on perustettu sairaala, jossa heitä leikataan ja tilanne korjaantuu.

Raamattu kertoo myös naisesta, joka oli ulkopuolinen. Luukkaan evankeliumin luvussa 12 kerrotaan naisesta, jota oli 12 vuotta vaivannut verenvuototauti. Tuollainen vuoto aiheuttaa huimausta ja anemiaa. Tuohon aikaan nainen oli myös vuotaessaan saastunut. Kukaan ei söisi ruokaa, jota hän keitti, kukaan ei istuisi hänen istuimelleen eikä hän voisi mennä synagoogaan.

Nainen oli kuitenkin kuullut Jeesuksen ihmetöistä. Mutta miten hän pääsisi Jeesuksen luo, jota ympäröi joukko ihmisiä. Nainen ei myöskään halunnut tehdä itsestään numeroa. Nainen halusi koskea Jeesuksen viitan tupsuun, koska se oli tarpeen. Jeesus ohitti naisen ja nainen koski Jeesuksen viitan helmaan. Hän tunsi heti muutoksen. Vuotaminen loppui. Hän kuuli hellän äänen sanovan: ”Kuka koski minuun? ” Jeesus huomasi naisen itkun ja otti polttomerkin pois. Nainen ei saastuta enää.

Nainen pani uskonsa Jeesukseen kun muut vain katselivat. Naisesta tuli Jeesuksen todistaja.

Videolla parantuneet naiset saivat uudet vaatteet. Me saamme vanhurskauden viitan yllemme. Yksinäisyys, tyhjyys, särkyneet suhteet, luopuminen maailmaan, läheisen menetys, häpea, tuo ne kaikki Jeesukselle.  Älä usko vain päässäsi, anna sydämesi hänelle. –Toivon meille kaikille parantavaa kosketusta.

Raamattutunnin piti meille Juhani. Aiheenamme oli Levottomuuden juuret. Opimme, että itsekkyys, kunnianhimo ja tekopyhyys, ovat kaikki asioita, joiden kanssa kamppailemme. Apu niihin tulee Herralta. (PH)